Minun aika-ajokiituri ja
maantierassi odottelevat molemmat jo ulos pääsyä… Pääsiäisenä tempopyörän (Cannondale
Slice Carbon 4 Force 2012) tänne
Joensuuhun sain, mutta lunta oli vielä viime viikonloppuna liikaa ulkona ajo
hauskanpitoon. Siksi tyydyinkin pyörän hiplailun ja ihastelun jälkeen nousemaan
vastukselle, ja pyörittelemään vielä sisällä. Kyllä, kirpaisee, koska
Mallorcalla sai nauttia jo niin paljon ulkona ajamisesta.
 | |
| Ensimmäinen treeni Slicellä keskiviikkona. |
Mahdollisimman suotuisan ajoasennon
– ilmanvastuksen minimoivan, rennon, mutta silti tehokkaan – hiominen vaatii
aikaa, ja siihen on uhrattava energiaa sekä ajatusta. Kunhan viikoittaiset temmot
täällä Joensuun Pyöräilijöiden järjestämänä alkavat, niin optimaalinen asentokin
kovassa ajossa alkaa säätämisen kautta löytyä, uskon ja tiedän sen.
Aika-ajo, väliaikalähtöinen
maantiepyöräily, on minulle uusi laji kisaamisen puitteissa, mutta rakastan
lajia jo entuudestaan. Olen yksin todella paljon treenannut jo hiihtoajoista
lähtien, ja todella paljon yksin ”tempoja” treeneinä tahkonnut. Kesällä 2010
matka soututreeneihin Jyväskylästä Laukaaseen taittui maantiepyörällä yleensä
kovaa ajaen, sekä ennen että jälkeen parin tunnin soututreenin. :D Onneksi nyt on paljon jopa siitä viisastuttu.
Nykyisin jokaisella treenillä on tarkoituksensa. Mutta niin, nyt on kesäksi
ihan oikea aika-ajopyörä alla, ja odotan tempotreenejä ja kisoja innolla.
Odotan hirveää hapotusta, tiheetä ventilaatiota, sinkeällä oloa, pahaa oloa
maalissa…
Sama uutuuden viehätys maantiepyörän
kanssa; minulla on kisakaudella alla Nishiki Competition runkoinen pyörä Sramin
Force osilla, Focus Izalcon siirryttyä sivuun runkovaurion takia. Viime
viikolla Lundbergilla pyörän runko (keskiön ja kampien
kanssa) paukautettiin jo kasaan, mutta vielä uupui paljon roinaa. Eilen illalla,
ja hieman yön puolellakin, Jiin kanssa pyörän kasasimme loppuun, kun myöhään
perjantai-iltana tuli vielä Matkahuollon kautta tarvikkeita kiekkojen, pakkojen
yms. lisäksi Signaturelta. En olekaan koskaan
aikaisemmin päässyt purkamaan linja-auton rahtilastia apuna. Talkootyöilot
kullakin! ;) Pakettien piti siis tulla jo perjantaipäivällä, mutta auto oli
levinnyt tien päälle, ja myöhemmät kuljetukset toivat sittemmin tavaroita
tiputellen perille. Kello yhdeksän autoissa oli sitten lähetyksiä ruuman täydeltä,
emmekä me olleet ainoita luovutuskirjan kanssa tavaroitamme odottavia. Noh, me
saimme tärkeät tarvikkeet onnellisesti kotiin, ja pyörän kasaukset edistyivät.
Niin myös Kontiolahdella kisat sujuivat, ja väliaikojakin saatiin otettua.;)
 |
| Meidän perheen lauantai-illan huvia. <3 On toki suksien voitelukin kivaa... |
Tämä viikonloppu hurahtikin päivät
maastohiihdon SM-kisoissa Kontiolahdella kannustaessa hiihtäjiä ja illat pyöriä
kasatessa. Pyörien valmiiksi saannilla olikin jo kiire, koska ensi viikolla
starttaa maantiepyöräkisakausi Turussa SK muistoajoilla ja 56.TS-korttelilla.
Ketjua on kiristeltävä melko monta kilometriä ennen kuin luotan kaiken
toimivan. Tänä iltana poljinkin sitten rullilla mukavan treenin ”punaisella
hurjalla”. Reisissä mukava lämmöntunne, rintakehässä outo, mutta miellyttävä
odotuksen fiilis. Huomenna lähden jo ihan oikeasti ulos maantielle!
 |
| Sunnuntai-illan rullailut eilen valmiiksi kasatulla kiiturilla. |
 |
| Cannondale ja uudet kiekot; niitä hiilarikiekkoja ei tosin vielä ihan ekoille viikkotemmoille alle oteta. |
Tunnesiteiden luominen uusiin
perheenjäseniin käynnissä… Me vietetään melko paljon aikaa yhdessä, joten toivottavasti yhteispeli synkkaa ja positiivinen fiilis kaveria kohtaan on molemmin puolista. Ü
Mukavaa alkanutta huhtikuista viikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti